Viimeisimmän Hyvin sanottu -tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen seuraa yhteiskunnallista keskustelua samalla intensiteetillä kuin ennen. Tämä kehitys on huolestuttava merkki siitä, miten ilmapiiri yhteiskunnallisessa keskustelussa on muuttunut. Tutkimuksen mukaan 26 % suomalaisista kertoo osallistuvansa aiempaa vähemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Etenkin sosiaalisen median vaikutus on ollut kaksijakoinen, samalla kun some on tarjonnut alustan monenlaisille äänille, sen luoma vastakkainasettelu ja kuplat ovat tehneet vuoropuhelusta entistä vaikeampaa. Moni kokee, ettei keskusteluun enää halua osallistua, koska sävy on koventunut ja toisia kunnioittava vuorovaikutus vähentynyt. Aiempaa suurempi osa 15–29 vuotiaista miehistä ja 30–44 vuotiaista naisista kertoo osallistuvansa vähemmän kuin aiemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Pelko yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta koventuneen keskustelukulttuurin takia uhkaa kaventaa demokratiaamme ja vähentää osallistumista yhteiskuntaan. Tämä saattaa myös vaikeuttaa poliittisia puolueita vaalien ehdokashankinnassa ja tämä taas vähentää kansalaisten osallistumista demokraattiseen päätöksentekoon.
Kun sosiaalisessa mediassa puhumme vain ruutujen takaa, jäävät kehonkieli, ilmeet ja eleet pois viestinnästä. Todellinen keskustelu, jossa voimme kohdata toisemme ihmisinä, jää tällöin etäiseksi. Meidän tulisi ymmärtää, että vuorovaikutuksessa on kyse muustakin kuin sanoista, kohtaamisella itsellään on suuri merkitys yhteiskuntamme yhtenäisyydelle ja toisiimme luottamiselle. Olen erityisen huolissani valeprofiilien vaikutuksesta somessa käytävään keskusteluun. Tällainen lisää turhaan epäluottamusta yhteiskunnassa. Tämän takia olen tehnyt toimenpidealoitteen valeprofiilien käytön rajoittamiseksi, sillä koen, että tämä olisi tärkeä askel kohti terveempää ja aidompaa keskustelukulttuuria. Valeprofiilien käytön estäminen sosiaalisessa mediassa suojelisi myös lapsia ja nuoria sosiaalisen median käyttäjinä.
Yhteiskuntamme kaipaa nyt entistä enemmän tilaa aidolle kohtaamiselle, keskustelulle ja yhdessäololle. Sekä päätöksenteossa, että arjessa olisi luotava enemmän mahdollisuuksia kohdata toisia aidosti ja kasvotusten. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, mutta meidän on herättävä sen vaikutuksiin keskustelukulttuurillemme. Sen vaikutus lapsiimme ja nuoriimme on erityisen huolestuttava. Millaista keskustelukulttuuria he oppivat, jos vuoropuhelu rakentuu vastakkainasettelulle ja varjoihin jääville kasvoille.
Moni meistä tietää, että somessa kovaakin kieltä käyttävät henkilöt ovat heitä kohdatessa aivan toisenlaisia. Jos jätämme keskustelun somen varaan, menetämme yhteyden toisiimme ja paljon siitä, mitä inhimillinen kohtaaminen tuo viestintään. Meidän on otettava askeleita kohti tiloja, joissa voimme puhua aidosti, nähdä toisemme ihmisinä ja vähentää sosiaalisen median tuottamaa harhaa ja vastakkainasettelua. Näin voimme rakentaa vahvempaa ja yhtenäisempää Suomea, jossa jokaisella on halu ja uskallus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Saku Nikkanen
kansanedustaja (sd.)
Kommentit