Pääministeri Orpon hallituksen toimet vuodelle 2024 heikentävät merkittävästi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja uhkaavat leikata yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta. Tämän takia ammattiyhdistysliikkeessä koetaan, että hyvinvointivaltion yhteiskuntasopimus on yksipuolisesti irtisanottu. Näyttää siltä, että maamme hallitus on asettunut hallitusohjelmallaan yksinomaan työnantajan puolelle, sanoo Saku Nikkanen.
– Hallituksen työmarkkinauudistus on palkansaajan näkökulmasta pelkästään työmarkkinaheikennys. Nyt tarvitaan aito neuvottelu työmarkkinaosapuolten välille. Aito neuvotteluasetelma on sellainen, jossa molemmat osapuolet saavat jotain, kuten on tehty myös muissa Pohjoismaissa. Hallituskin viittaa muihin Pohjoismaihin perusteluissaan, mutta unohtaa kertoa, että ovat jättäneet palkansaajaa hyödyttävät mallit pois omista esityksistään. Palkansaajajärjestöt kokevat, ettei heitä kuunnella neuvotteluissa lainkaan. Näin ammattiyhdistysliikkeellä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin käyttää lakkotoimia. Miten hallitus voi päästää neuvottelutilanteen tähän pattitilanteeseen, kun pitkän ajan tavoitteena on kuitenkin julkisen talouden korjaaminen ja työllisyysasteen nostaminen Suomessa? Tämä lakkoasetelmassa olo vain heikentää Suomen taloutta. Nyt olisi pystyttävä tulemaan vastaan yhteisen hyödyn vuoksi, Saku Nikkanen kummastelee.
Työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen mukaan (Yle 31.1.2024) Orpon hallitus ajaa Suomeen vientivetoista markkinamallia ammattiyhdistysliikkeen vastustamisesta huolimatta. Lakiin esitetään kirjattavan, ettei valtakunnansovittelija saisi tarjota muille aloille palkankorotuksia, jotka ylittäisivät korotukset, joita nämä vientialat saavat. Näin ollen vientivetoinen malli olisi kansainvälisten sopimusten vastainen. Kansainvälisissä sopimuksissa sovittelijan harkintavaltaa ei tule etukäteen rajoittaa. Vientivetoisen mallin lisäksi hallitus haluaa rajata työntekijöiden oikeutta osallistua poliittisiin lakkoihin. Oikeus poliittisiin työtaisteluihin kuuluu demokratiaan ja poliittisia lakkoja koskevat rajoitukset kuuluvat autoritaarisiin järjestelmiin.
– Ammattiyhdistysliikkeen järjestämä lakko on mielenilmaus hallituksen työmarkkinapolitiikkaa vastaan. Katson, että se on myös mielenilmaus ja hätähuuto sopimisen kulttuurin puolesta, jolla tämä yhteiskunta on hyvinvointinsa luonut. Lakot ovat syntyneet hallituksen toiminnan johdosta ja hallituksella on myös kaikki avaimet tilanteen ratkaisemiseksi, sanoo Nikkanen.
Saku Nikkanen
Kansanedustaja, sd.
Sähköposti: saku.nikkanen@eduskunta.fi
Puhelin 044 530 8326
Kommentit