Saku Nikkanen

Yleinen

Pienin askelin suuriin tuloksiin

Viime syksynä julkaistun kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan suomalaiset liikkuvat laiskanlaisesti. Asiaan ei kannata suhtautua olankohautuksella, sillä liikkumattomuuden valtiolle aiheuttamien kustannusten on laskettu olevan 3.5-7.5 miljardin euron tasolla. Alhainen aktiivisuus aiheuttaa mm. terveydenhuollon kustannuksia, tuottavuuskustannuksia ja tuloverojen menetyksiä. Liikkumattomuus tuo myös vanhuuden ennen aikojaan, sillä vierimätön kivi sammaloituu. Lisäksi liikkumattomat lapset ja nuoret ovat vaarassa syrjäytyä, ja tämä kierre johtaa usein työttömyyteen ja yhteiskunnalliseen apatiaan.

Olen ammatiltani liikunnanohjaaja, jonka työpäivät täyttyvät liikuntapalvelujen järjestelyistä kaikenikäisille. Työssäni olen nähnyt sen ilon ja hyödyn, jonka erilainen ryhmäliikunta tuo ihmisille. Liikunta ei lisää ainoastaan fyysistä kuntoa, vaan se kasvattaa myös henkistä vireyttä. Tästä syystä on tärkeää, että liikunnan merkitys nostetaan yhdeksi kansallisen keskustelun kärkiteemoista. Meidän tulee muuttaa ajattelumalliamme, kun käsittelemme kansalaisten liikkumista. Monien mieleen on pinttynyt ajatus, jonka mukaan liikunnan tulee olla fyysisille rajoille vietyä suorittamista. Asia ei kuitenkaan ole näin. Tuoreimmat tutkimukset osoittava, että jo pienillä aktiivisuuden jaksoilla on suuri positiivinen vaikutus ihmisten fyysiseen hyvinvointiin. Voimme siis saavuttaa suuria tuloksia pieniä askeleita ottamalla. Kuntoa voi kohottaa vaikka jättämällä auton vähän kauemmas kaupan pihasta, tai kävelemällä joka päivä lounaalle.

Lasten liikkumattomuus on epäkohta, johon vanhemmat voivat vaikuttaa. Mielestäni yksikään vanhempi maassamme ei voi väistellä vastuutaan lasten hyvinvoinnin suhteen. Me voimme esimerkillämme näyttää miten liikutaan. Suomen upea luonto ja lukuisat liikuntapaikat mahdollistavat sen, että voimme liikkua perheinä yhdessä. Kouluissa tapahtuvan liikunnan ja kerhotoiminnan määrää tulee myös lisätä, ja kolmannen sektorin toimijoille tulee kanavoida lisää tukea valtion suunnalta. Erilaiset järjestöt ja urheiluseurat tekevät paljon upeaa työtä, joka ei saa osakseen asiaankuuluvaa arvostusta. Olemme kaikki varmasti tietoisia myös siitä, kuinka tiiviisti lapset ovat liimautuneet monitorien ja televisioiden ääreen erilaisten videopelien vuoksi. Tämä uhka voidaan muuttaa mahdollisuudeksi rohkaisemalla ja tukemalla peliteollisuuden toimijoita luomaan entistä enemmän nuorisoa inspiroivia liikunnallisia mobiilipelejä.

Liikuntaan panostaminen on kuitenkin suhteellisen edullista, ja nämä panostukset maksaisivat itsensä takaisin tuhatkertaisina. Ajatelkaa kaikkia niitä epäkohtia, joihin voisimme tarttua, mikäli liikkumattomuudesta yhteiskunnalle aiheutuvat miljardikustannukset vältettäisiin. Varoilla voitaisiin vaikka palkata lisää hoitajia hoivakoteihin ja korjata rapakuntoon päästettyä tieverkkoamme.