Venäjän puoleisille raja-asemillemme saapuu päivittäin kymmeniä turvapaikanhakijoita, joiden asiakirjat eivät ole kunnossa. Itämerellä Suomen ja Viron välinen datakaapeli ankkuroidaan kiinalaisen rahtialuksen toimesta käyttökelvottomaksi. Ilmatilaamme loukataan venäläisten koneiden ylilennoilla toistuvasti ja maastamme ostetaan ulkomaalaisten toimesta kiinteistöjä, joiden sijainti on strategisesti merkittävä sisäisen turvallisuutemme kannalta. Tietojärjestelmiämme kohtaa kohdistetaan jatkuvasti kyberhyökkäyksiä. Näitä uutisia olemme kuulleet lähiaikoina mediasta. Kohtaamme jatkuvia eritasoisia hybridiuhkia, jotka ovat vieraan valtion tekemiä vaikutusyrityksiä horjuttaa turvallisuuden tunnettamme. Toistaiseksi näiden hybridiuhkien todellinen vaikutus sisäiseen turvallisuuteemme on ollut pieni, mutta vaikutusyritysten määrä kasvaa ja turvallisuusviranomaistemme resurssit on oltava sillä tasolla, että voimme luottaa näiden turvallisuuden heikennysyritysten jäävän yrityksiksi jatkossakin.
Eduskunnan Sosiaalidemokraattien hallintovaliokuntaryhmässä olemme linjanneet, että turvallisuuden varmistaminen jokaiselle on yksi julkisen vallan tärkeimmistä tehtävistä. Sisäisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset – poliisi, rajavartiolaitos, pelastustoimi ja tulli – rakentavat turvallista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heijastuu Suomen ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen sekä ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakyky on turvattava kaikissa tilanteissa ja sitä on vahvistettava niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälilläkin. Siksi sisäisen turvallisuuden resurssit on turvattava pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Ei ole liioiteltua sanoa, että turvallisuus on hyvinvointivaltion paras perusta. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytykset ja riittävät voimavarat on varmistettava koko maassa ja sen rajoilla.
Suomen itäraja on edelleen Euroopan Unionin, ja puolustusliitto Naton pisin yhtenäinen valtiollinen maaraja suhteessa Venäjään. Näin ollen rajaturvallisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää juuri Suomessa. Rajaturvallisuus on varmistettava muuttuvassa turvallisuusympäristössä kattavin ja toimintakykymme turvaavin resurssein. Onko tilannekuvamme asian vakavuudesta varmasti oikea ja resurssimme tilanteeseen nähden riittävät? Näinä aikoina on erityisen tärkeää olla asiassa hereillä ja varautua erilaisiin skenaarioihin. Hybridiuhkien ja vaikuttamisen maailmassa vain mielikuvitus on rajana. Onneksi Suomen viranomaisilla on ollut hyvä mielikuvitus ja tapahtuneen kaltaisiin tilanteisiin on osattu varautua hyvin. Näin on oltava jatkossakin. Suomen turvallisuusviranomaisten vahvuus on saumaton yhteistyö eri viranomaisten välillä. Hyvä yhteistyö edellyttää kuitenkin sen, että kaikilla viranomaisilla on oma riittävä resurssinsa. Hallituksen talousarvioesityksessä ja julkisen talouden suunnitelmassa Rajavartiolaitoksen perusrahoitukseen on jäämässä merkittävä vaje, joka uhkaa kasvaa kehyskauden lopussa vuonna 2027 jopa 25 miljoonaan euroon. Rahoitusvaje tulee vaikuttamaan merkittävästi Rajavartiolaitoksen operatiiviseen suorituskykyyn viimeistään vuodesta 2025 alkaen.
Me sosialidemokraatit pidämme välttämättömänä, että Rajavartiolaitoksen resurssit turvataan muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Rahoitusvaje on kurottava umpeen kehyskauden kuluessa, samalla varmistaen Rajavartiolaitoksen tarvitsemat kalustohankinnat ja investoinnit. Samalla on korostettava myös EU-yhteistyön merkitystä rajaturvallisuudessa. Eurooppalaisella tuella on tärkeä rooli rajaturvallisuuden varmistamisessa erityisesti, jos tilanne ulkorajalla heikkenee. Suomen on oltava aktiivinen toimija EU:ssa Frontex-yhteistyön puitteissa. Välttämätöntä on myös se, että Rajavartiolaitoksen perusrahoitusta vahvistetaan kehyskauden aikana.
Saku Nikkanen
kansanedustaja (sd.)
Kommentit