Viimeaikaiset uutiset Salon sairaalan päivystykseen ja leikkauspalveluiden yksityistämiseen liittyen ovat ihan syystäkin aiheuttaneet suurta huolta meissä salolaisissa. Vastaavaa huolta palveluista on tällä hetkellä eri puolilla Suomea kaikilla hyvinvointialueilla. Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluja jo vuosikymmeniä vaivannut rahoitusvaje on näiden esitysten taustalla. Sen sijaan, että tekisimme hätiköityjä ratkaisuja palveluista leikkaamalla, meidän tulisi nyt keskittyä uusien rakenteiden mahdollistavaan yhteiseen resurssien käyttöön ja hyvien käytänteiden mahdollisimman nopeaan käyttöönottoon.

Tämä uusien rakenteiden mahdollistama yhteinen resurssien käyttö ja hyvien käytänteiden käyttöönotto vie väistämättä aikaa, jota hyvinvointialueilla nyt heikosti on. Tämän takia alueille tulisi nyt taata riittävä työrauha, jotta ne voisivat keskittyä asiakkaan tarpeista lähtevään palveluidensa kehittämiseen. Hyvinvointialueiden tulevaisuuden keskeisin tavoite tulee olla terveydenhuolto, joka ottaa selkeämmin huomioon yksilölliset tarpeet ja painottuu ennaltaehkäisyyn. Tämä vaatii investointeja ja uudenlaista ajattelua. Se ei toteudu palveluverkon lyhytnäköisellä karsimisella ja palvelutason jatkuvalla heikentämisellä.

Nostaisin esiin esimerkkinä kolme keskeistä kehittämisnäkökulmaa ja niiden tuomista mahdollisuuksista julkiselle terveydenhuollollemme. Ensimmäiseksi terveysdatan käytön lisääminen on mielestäni hyvinvointialueiden keskeinen kehittämiskohde tulevaisuudessa. Tieto on valttia, ja sen hyödyntäminen terveydenhuollossa parantaa palveluiden potilaaseen kohdistuvaa laatua ja tehokkuutta. Panostaminen tietojärjestelmiin ja niiden yhtenäistämiseen mahdollistaa sujuvamman potilashoidon ja tekee terveydenhuollosta kokonaisvaltaisempaa.

Toinen tärkeä näkökulma tulee olemaan askel tekoälyn käyttöönottoon. Tekoäly voi tehdä terveydenhuollosta entistä älykkäämpää ja resurssitehokkaampaa. Diagnostiikka, eli hoidon suunnittelu ja seuranta voivat hyötyä merkittävästi tekoälyn tuomasta tarkkuudesta ja nopeudesta. Siksi on tärkeää varmistaa resurssit tekoälyn kehittämiseen ja sen integroimiseen osaksi terveydenhuoltoa. Tekoäly voi jatkossa hoitaa potilaskirjaukset sanelusta suoraan potilastietojärjestelmiin ja näin antaa hoitohenkilökunnalle enemmän aikaa henkilökohtaiseen potilas- ja asiakastyöhön. Tulevaisuustalo Sitrassa on arvioitu, että Suomessa terveysdatan ja tekoälyn käytöllä voitaisiin säästää 770 miljoonaa euroa julkisessa terveydenhuollossa per vuosi ja lisäksi 1300 lääkärin ja 5000 hoitajan työpanos voitaisiin vapauttaa hoivatyöhön.

Kolmas keskeinen näkökulma on vaikuttava ennaltaehkäisy. Satsaukset terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn vähentävät pitkällä aikavälillä kustannuksia ja parantavat kansanterveyttä. Rokotusohjelmien vahvistaminen, terveysvalistuksen lisääminen ja hyvinvoinnin tukeminen ovat keinoja, joilla voimme vähentää sairauksien ilmaantuvuutta. Esimerkkinä liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittain yli 3 miljardia ja valitettavasti nämä kustannukset ovat vain kasvussa kansan liian vähäisen liikkuvuuden takia. Tässäkin esimerkissä piilee suuret säästömahdollisuudet.

Yleisesti terveydenhuollon kehittämisessä olisikin kiireellistä siirtyä pois hätiköidyistä säästöpäätöksistä. Panostukset terveysteknologiaan eivät vähennä osaavan hoitohenkilökunnan tarvetta, vaan tehostavat työtä ja parantavat laatua sekä työssäjaksamista. Työrauha ja harkitut investoinnit terveysdataan, tekoälyyn, ennaltaehkäisyyn sekä yksilölliseen terveydenhuoltoon ovat avaintekijöitä, jotka voivat luoda vahvan perustan kestävälle terveydenhuollon tulevaisuudelle. Tämä edellyttää rohkeita päätöksiä maan hallitukselta ja uskoa tulevaisuuden ratkaisuihin, joiden avulla saamme aitoja säästöjä ja vaikuttavampaa terveydenhuoltoa.

Saku Nikkanen

Kansanedustaja, aluevaltuutettu sd.

Salo