Arvoisa herra/rouva puhemies
Nyt käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä laeiksi mielenterveyslain ja hallinto-oikeuslain 7 §:n (pykälän) muuttamista voi pitää kaikin puolin kannatettavana. Uskoisin, että asiasta vallitsee eduskunnassa vahva myös yksimielisyys.
Mielenterveysongelmat ovat olleet jo pitkään jyrkässä kasvussa erityisesti nuorten keskuudessa, mutta myös koko kansan parissa. Valitettavasti voidaankin puhua suoranaisesta mielenterveyden kriisistä. OECD:n 2018 arvion mukaan mielenterveyden haasteet maksavat Suomen taloudelle jopa 11 miljardia vuodessa, joista noin puolet ovat suoraan julkisen talouden kustannuksia. Sekä vaikean taloustilanteen, että erityisesti inhimillisen näkökulman takia pitäisin nyt erityisen tärkeänä sellaisia hallituksen ratkaisuja, jotka positiivisesti vaikuttaisivat ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
Arvoisa puhemies
Nyt käsiteltävä muutos antaa potilaalle oikeusturvaa tilanteessa, jossa lääkehoidon toteuttaminen ei tapahdu yhteisymmärryksessä. Hallintopäätös, jota tämän lakimuutoksen jälkeen edellytetään antaa potilaalle mahdollisuuden valittaa asiasta ja annettua päätöstä voidaan tarkastella hallinto-oikeudessa toisen asiantuntijan toimesta.
Tämä on siis kuten alussa totesin, kannatettava muutos, mutta tulee edelleen kasvattamaan resurssoinnin tarvetta jo ennestään ylikuormittuneessa ja aliresurssoidussa asiantuntijoidemme joukossa. Suomella on muihin maihin verrattuna kuitenkin varsin paljon esimerkiksi psykiatreja. Heitä on noin 900 kappaletta. Tästä huolimatta tarve on kasvava. Monet johtavat asiantuntijat ovatkin nostaneet esille huolensa siitä, koordinoidaanko Suomessa resursseja riittävän tehokkaasti ja tekevätkö psykiatrit tarkoituksenmukaisia tehtäviä.
Helsingin Sanomissa 8.5.2023 kirjoitetussa artikkelissa HUS:in psykiatrian toimialajohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialueen psykiatrian toimialajohtaja sekä TYKS:in psykiatrian tulosryhmäjohtaja toteavat yhdessä, että psykiatreista on tullut lausuntoautomaatteja, joiden työ painottuu merkittävästi lausuntojen antamiseen, eikä varsinaiseen potilastyöhön, johon työpanos tulisi painottua. Aikana, jolloin hoitojonot ovat pitkiä.
Samaisessa artikkelissa HUS:in toimialajohtaja antoi hyvän esimerkin toiminnan tehostamisen tarpeesta. Suora lainaus: ”Joka vuosi 60 000 suomalaista on Kelan psykoterapian kautta hoidossa. Jokainen heistä tarvitsee joka vuosi lääkärin lausunnon, ensimmäisellä kerralla psykiatrian erikoislääkärin lausunnon. Joka vuosi siis kirjoitetaan 60 000 lääkärinlausuntoa. Lähes kaikki hakemukset hyväksytään ja hakijat saavat Kelalta maksusitoumuksen kuntoutuspsykoterapiaan. Tämä on aivan turha prosessi, joka ei tuo mitään lisäarvoa”.
Arvoisa puhemies
Tällä yksinkertaisella päätöksellä olisi käytännössä mahdollista tehostaa noin 60 000 työtuntia vuodessa. Voisiko psykoterapia olla hoito muiden hoitojen joukossa niin, että se voitaisiin hyväksyä kuten muutkin hoidot? Näin säästyneet rahat voitaisiin siirtää suoraan Hyvinvointialueelle. Tämän kaltaisia alan huippuammattilaisten esimerkkejä toivon hallituksen nyt kuuntelevan herkällä korvalla ja tekevän rohkeasti niitä päätöksiä, joilla voimme lievittää yhä kasvavaa mielenterveysongelmien kriisiä Suomessa. Suosittelen nyt hallitusta tehostamaan mielenterveyden hoitoa ja vapauttamaan psykiatrien arvokasta työaikaa tämän esimerkin mukaisesti, koska se palvelisi myös nyt käsiteltävän mielenterveyslain muutoksen tarvetta.
Kommentit